Mä en oikein tiedä, mitä mun pitäisi sanoa, kun sanot että haluaisit mennä junaraiteille seisomaan. Koska mä olen jäävi sanomaan, että älä tee sitä. Älä tee sitä mulle. Koska olisin tekopyhä. Mutta mä pyydän, mä pyydän, älä jätä mua. Älä katoa. Älä lähde. Koska sä rusentaisit mun pienen maailman, jonka olen saanut ihan helvetillisellä työllä takaisin kasaan. Yksi hetki ja se rusentuisi. Samalla tavalla kuin kuivattu ruusu, mä hajoaisin maailman nyrkkiin enkä saisi itseäni enää toista kertaa kasaan.

Mä tiedän sen mun sisällä. Mä rysähtäisin suoraan alas, takaisin sinne paskaan. Ja mä en kestäisi sitä uudelleen. En enää. Mä en jaksaisi enää yrittää.

 

Hei rakkaat.

Vähän vaihtelevaa ollut tässä, niin kuin elämä nyt yleensäkin on. Mulla on ihana mies, jonka vanhemmat tapasin tällä viikolla. Jännitti, voin sanoa. Ihan uusi tilanne. Nyt viikonlopun aikana esittelen sitten taas hänet mun iskälle. Sekin on uusi juttu, jännittää varmaan kaikkia, mua ehkä eniten. Oon hirveän kova stressaamaan ja jännittämään uusia juttuja. Vaikka eihän siinä nyt mitään kovin pelottavaa ole.

Nyt olen huomannut, miltä se tuntuu kun on hyvä olla jonkun kanssa yhdessä. Kun voi olla heikoimmillaan siinä toisen edessä. Olla avoin. Tai voi olla rumimmillaan ja silti toinen sanoo, että olet kaunis.

 

 

Painaudun lähemmäs sua, olet niin lämmin ja tuoksut hyvälle. Silittelen sua ja tunnen miten kyyneleet pyrkii silmiin. Kun sä et vaan olisi unta. Kun sä vaan pysyisit siinä, etkä lähtisi pois. Kunpa sä vaan tietäisit, miten paljon mulle merkitset. Kunpa sä et kyllästyisi muhun.

Koska musta tuntuu, että mä voisin katsoa sua ikuisesti. Olla siinä. Painautua suhun kiinni ja paeta maailmalta. Sun tasainen hengitys rauhoittaa mua. Maailman paras paikka. Siinä sun vieressä. Siellä, missä sä olet.

Siinä silitellessäni mietin, miten sua on voitu aiemmin pettää. Miten joku voi tehdä sulle niin? Koska mä en ikimaailmassa tahtoisi satuttaa sua. Jättää arpia. Sulla on niitä ihan riittävästi. Mä haluan olla se, joka ei petä. Joka on vain ja ainoastaan sun.

Koska mä en tarvitse ketään muuta. Mä en tarvitse muita kuin sut.