Hei rakkaat.

Soitin juuri äsken sille jätkälle, joka on mua vanhempi ja josta olen tänne kirjoittanut. Vasta nyt tajusin, että se on oikeesti mua tajuttoman paljon vanhempi. Sen ääni kuulosti vanhalle ja sillee.. En tiedä.

Jotenkin aloin vaan nauraa. Että tää on ihan helvetin naurettavaa. Se on vanhempi kun mun setä. Ei mitään järkeä. Mihin mun aivot on kadonneet?

Onneksi ei ehditty puhua kun minuutin verran kun se oli just syömässä. Joten nyt en aio soittaa uudestaan, tiedän nyt, että tää on typerää ja suorastaan aika ällöttävää. Mutta netissä se tuntui nuoremmalle enkä oikeastaan enää muistanut sitä ikäeroa.

Se sanoi mulle, etten voi olla näin ujo.

Mitä se sille kuuluu? 

Se ei tiedä musta mitään ja on heti niin, ettei ihminen voi olla niin ujo, ettei meinaa uskaltaa puhelimella soittaa. Uutispläjäys; sellaisia ihmisiä on. Minä olen yksi heistä.

Siitä olen iloinen, etten enää esitä jotain sellaista, mitä en ole. Aiemmin saatoin netissä valehdella ihmisille, yrittää miellyttää jne. Nyt olen huomannut, että on parempi olla rehellinen ja aito, oma itsensä. Tietenkään kaikkea ei kannata heti kertoa, mutta muuten kannattaa olla se, joka on. Totuus tulisi joka tapauksessa esiin ja sitä paitsi on hirveän kuluttavaa esittää jotain, mitä ei oikeasti ole.

Ehkä mä jatkan toivomista, mutta alan olla kyllästynyt etsimään. Toivon mukaan joskus voisin oikeasti tuntea, millaista on seurustelu, pussailu, halailu, ja oikea suhde jonkun ihanan ihmisen kanssa.

Haluaisin uskoa, että se tapahtuu mutta...

Toivon.

Toisaalta, ei poikaystävän tarvitse olla täydellinen, en minäkään ole. Mutta sellainen samanikäinen suunnilleen, mukava, rehellinen, hellä ja hyväksyvä. Sellainen, joka ottaisi kiinni musta, vaikka tietäisi kaiken menneen ja nykyisen, eikä päästäisi irti.

Vaikka nyt on huonompi jakso taas, ja ajattelen kuolemaa ja viiltelyä, on ensimmäistä kertaa sellainen varmuus, että joskus tulee taas parempi jakso, enkä mä kuole vaikka onkin huono jakso.

Mä selviän. 

Huoh. 

Voi kun vois joskus heti vaan uskoa kaikkia, ettei tässä oo mitään järkeä niin ei tarttis odotella niin kauaa aina ja mennä kantapään kautta.. :D

~Perhonen~

P.S. Miila, anteeksi, en ole vastannut sähköpostiisi vielä, yritän ehtiä tässä, mutta on kamala kiire. Toivottavasti käyt täällä kurkkimassa vielä kuulumisia.