Hei rakkaat.

Pitäisi olla jo nukkumassa. En ole ollut koulussa kahteen päivään ja huomennakaan ei huvittaisi mennä. Ahdistaa koko paska nyt niin massiivisesti. Meillä on suuri esitelmä tulossa, johon kulminoituu lähes kaikki mitä ollaan opiskeltu tää vuosi. Mua tukehduttaa pelkkä ajatus.

Vituttaa suoraan sanottuna koko projekti. Että mitä helvettiä mä teen tuolla? Oikeasti. Mä en aio enkä halua mennä takaisin syksyllä. 

Mut mä tiedän, että meen jos on pakko. Ja se on se, mikä mua pelottaa niin helvetisti, että on pakko mennä takaisin ja vielä vuosi... 

Mä tiedän, että olen onnekas kun mä ylipäätänsä pääsin kouluun ja et monilla ei oo sitä mahista. Silti toi koulu syö mua sisältä, pala kerrallaan, ja mä tunnen sen.

Pointti on se, etten tahdo tuhlata enää mun elämää tekemällä asioita muiden vuoks. Tai tekemällä sellaisia asioita, jotka saa mut voimaan vaan huonommin koko ajan.

Ohhoh.

Onpahan taas terapeutille töitä. Kyllä ei nää solmut mun sisällä helposti aukea.

Olette rakkaita.

 

~Perhonen~