Hei rakkaat.

On ollut taas pidempi tauko kirjoittamisesta, ainakin se tuntuu siltä, mutta hengissä vielä roikutaan ihan vaan kiusaksi kaikille jotka luulivat, että voivat murtaa mut.

Psykiatrisen ylilääkärin tarkistus meni aika huonosti. Ahdistukseni on kuulemma "hyvin hallinnassa" ja koska kouluarvosanat eivät ole pudonneet, olen "lievästi" masentunut. Eihän siinä mitään että tapaan ihmisen ekaa kertaa ja hän sitten päättelee siitä, millaista elämäni on. Ehkä en osannut sanoa tai halunnut sanoa, etten jaksa. Että ajattelen kuolemaa joka ikinen päivä. Että itken joka ilta. Että olen niin helvetin väsynyt. Ja että joka päivä tämä "hyvin hallittu" ahdistus iskee eri tavoin ja eri voimakkuuksilla.

Kyllä mä ymmärrän, että se on lääkäri ja sen tehtävä on diagnosoida. Mutta miksi musta tuntui, että se vähätteli mua kuten kaikki muutkin?

~Perhonen~