Hengitä. Hitaasti,

sisään ja ulos,

muista hengittää.

Hiljaisuus on kadonnut,

minussa on sotku, sinä olet poissa

ja minä olen tässä. 

Masennus on täällä, se on minussa,

se on matossa,

seinissä, ikkunoissa

ja naapurin koirissa.

Pitkät kynnet ulottuvat pimeästä minuun,

lävitseni ne hyväilevät tiensä

jäävät asumaan.

Ikkunassa verhot ovat olleet samat

seitkytluvulta,

suussa maistuu suklaa ja oksennus,

hakkaa päätäsi seinään

ruma lapsi,

maailma ei muutu siitä sen paremmaksi.

Luurankoja seinillä, 

hymy on kauas juossut, sinne,

missä on vielä onnellisia.

Kyyneleet ovat tukkineet silmäni,

en nää eteenpäin,

missä on ovi, josta pääsen ulos,

missä on onni,

josta olen kuullut,

milloin tyrehdyn kuiviin?

Muista hengittää.