Räntähunnussa,

punaisessa nutussa,

ne hiipivät

seinän vieriä myöten,

ikkunani taa.

Mitä ne kuulevat,

kuin kellojen kilinän,

ja lapsen pienen toiveen,

sada lumi,

tee maa valkoiseksi taas,

eihän joulupukki muuten

rekeänsä tänne saa.

Tontut,

posket kuin syksyn omenat,

silmät kiiltävät

kuin äidin hienon juhlajakku,

tonttulakki vinossa,

kerrottehan pukille,

että odotan,

enkä koskaan lakkaa uskomasta.