Mä tiedän että oon vaikea.
Mä tiedän, etten osaa puhua tai kertoa.
Mä tiedän, että mun pitäis.

Musta tuntuu että mä lipeen,
koko ajan kauemmas,
enkä saa otetta enää mistään.

Aamusin en enää jaksais nousta.
Se ei oo sitä, mitä aiemmin,
mä en vaan enää jaksa,
se ei johdu siitä, että pitää mennä kouluun,
sitä on vapaallakin.

Itkettää tauotta,
ja vaikka mun päässä on miljoon ajatusta,
mitään ei tuu ulos.

Tumblr_m9r8f1mn0b1ra7s1io1_400_large

Mä kirjoitan YouTubeen,
kuten niin monta kertaa aiemminkin: "Itsemurha",
biisi on ensimmäisenä,
siinä se odottaa mua,
mutta yläpuolella lukee:
"Tarvitsetko apua? Voit soittaa numeroon......"

Mitä jos apu
ei riitä?

Anna anteeksi,
sä oot ihminen jota en haluais satuttaa,
mutten pysty nyt ajattelemaan järkevästi,
ja pelottaa että sanon jotain
ja sä oot poissa.

Anna anteeksi,
en osaa enää sitäkään vähää,
mä en pysty sanomaan mitä tunnen,
mutta joka päivä on paskaa
ja tiedän, että sä tunnet sen tunteen,
sä oot sen itse kokenut.

Mä oon väsyny,
sisältä jo kuolemassa,
vaikka ulkoisesti oon kunnossa.

Tumblr_mg9edjugl21rwp459o1_1280_large