Hei rakkaat.
Yritän nyt saada jotain tekstiäkin aikaan.
Mm.. Äh.
Mä haluaisin vaan, että ihmiset ymmärtäis, että oon päässy eteenpäin. Että mä itse antaisin itselleni edes pikkuisen kiitosta siitä, että oon selvinny näin pitkälle. Ja että oon kehittyny.
Mä olen parempi. Mä olen päässyt eteenpäin.
Miksei se riitä mulle?
Mikään ei koskaan riitä.
Pitäisi olla parempi
Parempi
ja parempi.
Kevät tulee. Tää ei kestä kauaa.
Mulla on vaan niin yksinäinen olo.
Mä olen ihan yksin.
Hyss. Sä et ole yksin. Älä valehtele itelles.
Mutta keneen voi luottaa?
Kuka on siinä?
Miksi se on niin saatanan vaikeaa?
Miksi on niin vaikeaa ottaa puhelinta ja soittaa, että sattuu?
Että mä tarvitsen sua nyt?
Ei.
Ettei pilaa toisen iltaa.
Ettei nyt vaan ole vaivaksi.
Kaikilla on tärkeämpää tekemistä, kuin katsoa, kun mä itken ja tuijotan terää.
TAAS.
Aina uudelleen.
Uudelleen.
Uudelleen.
Aina vaan.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.