Hei rakkaat.

Vaikea sanoa mitä kuuluu. Hyvää? Onnellista? Kaipa sitä niillä sanoilla voisi kuvailla, tätä tunnetta. Samalla kuitenkin on ikävä, haikeus ja se ahdistusmöykky. Epäilys myös. Mutta eniten vallalla on positiivisuus. Mistä se tulee? Jaa-a. Keväästä, minusta, rakkaista ja uusista kuvioista varmaankin.

Pienistä asioista, joista kasvaa isoja.

Vähän kuin minusta. 

Sain tänään muistutuksen ihanalta neljävuotiaalta tytöltä, että miten pienestä se lähtee. Miten niin pieni voi olla niin huoleton, onnellinen ja täynnä ihmettelyä ja ihmeitä?

Hmm. Nyt voisin mennä katsomaan vielä Hyvät ja huonot uutiset ja sen jälkeen käpertyä hetkeksi äidin viereen. (:

Olette rakkaita.

~Perhonen~