enemy, monster, and quote -kuva

 

En oikein osaa kirjoittaa mitään, mutta yritän. Sanat ei riitä kuvaamaan sitä mustaa suota, johon olen uudelleen uponnut. Pakko kai se on myöntää itselleen. Vaikka olen tiennyt sen kauan, olen pyristellyt vastaan. Että mä en vajoa sinne enää uudelleen.

Kaikki asiat eivät ole meidän päätettävissämme. Eivät, vaikka kuinka haluaisimme.

Ja mä en enää edes tiedä, mistä aloittaisin.

Siltä musta tuntuu. Kuin edessäni olisi iso musta aava täynnä sumua, eikä missään näy polkua. Ei valoa. Ei keinoa ulospääsyyn.

Silti on vaan kompasteltava eteenpäin.

Aina vaan eteenpäin.

Vaikka keuhkoihin sattuu. Päähän sattuu.

Koko kroppaa kivistää ja särkee.

Itkettää.

Ahdistaa.

Mutta eteenpäin on mentävä.

 

Mä en saatana voi antaa vaan periksi.

 

sad, quote, and hopeless -kuva