Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja

Olen 16 vuotias tyttö, jolla on todettu vakavia masennuksen oireita, paniikki- ja ahdistuskohtauksia. Tämä on minun blogini, jossa voin olla oma itseni ja kirjoittaa kaikesta mitä ajattelen.

Olen ollut esikoulusta lähtien (11 vuotta) kiusattu, ja se on jättänyt arpia ja erilaisia "tunnevammoja". En osaa puhua vieraille ihmisille, etenkään pojille kovinkaan sujuvasti. Pelkään tilanteita, joissa joudun kommunikoimaan jonkun vieraan kanssa. Ihan sellainenkin tilanne riittää, että joutuu kysymään esim. kaupan myyjältä jotakin. Monesta se saattaa olla huvittavaa, mutta minulle se on arkipäiväistä pelkoa.

Olen kuitenkin hyvä kirjoittamaan ja toivon, että tulet lukemaan kirjoituksia uudelleenkin.

Jätäthän asiallista ja mahdollisesti rakentavaa kommenttia, jotta tiedän sinun käyneen täällä. :)

~Perhonen~

Sivut
02.12.2011 - 15:02

"Hän jota odotat tulee pian"
siinä luki.

- Se on sitten ajan takana, minä sanoin.
- Siinä lukee "pian", hän vastasi.
- Mutta ne jotka odottavat eivät koskaan ehdi.
Sen minä sanoin ja ajattelin että kun he sanovat
"pian" puussa jo kasvaa puisia hedelmiä.
- Entä jos siinä lukisi, että hän on jo tullut,
minä kysyin.
Silloin hän nousi kiireesti. "Sinä sitten olet
epäuskoinen ihminen", hän sanoi ja lähti. 

Mirkka Rekola: Maskuja - pieniä elämän pituisia juttuja (WSOY 2002)

Tästä runosta siis pitäisi ammentaa Runotorstaihin omaan runoon aihetta ja tässäpä tuotosta siis:

Viisi vuotta,

tai kymmenen,

kohta

on joustava käsite,

minä vien roskiksen,

teen sen kohta,

eli en milloinkaan.

Marleena kirjoitti 03.12.2011 - 20:54
Niin siinä voi tosiaan käydä, jos ei pidä varaansa.
Johanna kirjoitti 05.12.2011 - 01:50
Tässä runossa kuvataan aikaa hienosti. Pääsin heti sisään tunnelmaan. Tulee myös mieleen, että runon ajan voi ymmärtää rengasmaisena, roskapussi viedään pian, ja samalla ei koskaan. Aika alkaa ja loppuu samassa kohdassa.
Hihat kirjoitti 06.12.2011 - 11:44
Mukava runo vaikken roskien viemistä osaa yhdistää ajan käsitteeseen....Vai tekeekö sitä rutiinitoimintonsa ajasta irrallaan, koska täytyy? Onko todellinen eläminen Ajassa jotain muuta?
Raila kirjoitti 06.12.2011 - 12:33
Arkisen tosi. Hieno ajan kulku.
Perhonen kirjoitti 11.12.2011 - 00:31
Kiitos paljon kaikille kommenteista. :)
Hihat, en tietoisesti hakenut roskista tuohon, se vain tuli arjen tilanteesta niin elävästi mieleen ja sopi runoon. Kaipa se tuo tietynlaista arkisuutta runoon, sellaisen käytännön esimerkin tuosta "kohta" käsitteestä. :)
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code